Moni on varmaan huomannut jo saman, että nykyään verkossa ihmiset esittäyvät yhä useammin oikealla nimellään eikä nimimerkillä (esim. Facebook, Messenger). Nimi merkin takaa olisi paljon helpompi ja vapaampi kirjoitella mitä ikinä mieleen juolahtaa.
Itse olen avoimuuden kannattaja, niin pienissä kuin suurissakin asioissa. Mielestäni avoin suhtautuminen asioihin sopii melkein poikkeuksetta paremmin kuin sulkeutunut tai teennäinen:
- Nimimerkki vs. oma nimi
- Yrityksen kommunikointi sisäisesti tai asiakkaille
- Hallituksen tai eduskunnan politiikka, puolueiden rahoitus sekä viestintä
On helppo sanoa kumpi sanoista avoimuus ja sulkeutuneisuus on oikeaa ja kumpi “väärä”, mutta sen toteuttaminen on aivan toinen asia.
P.s. Tätä ei ole kirjoitettu anonyymillä nimimerkillä, vaan erään persoonani näkökannalta.
Huomasin äskettäin että blogini alka jakaantumaan hyvinkin selkeästi kahteen osioon.
- Henkilökohtaisiin
- Teknologia ja ohjelmistokehitys
Yritän jossain vaiheessa (en ainakaan tänä vuonna) tehdä näistä selkeästi kaksi erillistä blogia.
Tarkoitukseni ei ollut tehdä blogistani päiväkirjaa vai pitäisikö sanoa ennemmin viikko- tai kuukausikirjaa. Eli tarkoituksena olisi henkilökohtaiset asiat kirjoittaa ns. päiväkirjamuodossa vapaammin, mutta pitää teknologia blogi postit asiallisimpina.
Aikaisempaan postaukseen liittyen:
DRM-suojaus on tehty sinua varten
Jouduin tuossa muutamaa viikkoa aikaisemmin asentamaan Windowsin uudestaan koneeseeni ja yllätyksekseni huomasin ettei kaikki DRM-suojatut kappaleet enää suostuneet toimimaankaan. Musiikin pitäisi pystyä kopioimaan kolmeen eri laitteeseen mutta nähtävästi 2 laitetta oli liikaa tässä tapauksessa. Olen siis kopioinut musiikin läppäriltäni kännykkääni ja asentanut käyttöjärjestelmän uusiksi läppärille, jonka jälkeen se lopetti toimintansa. Onneksi olin aikaisemmin ripannut musiikin mp3:siksi, joten wma-filet saivat kyytiä.

drm:n antama käyttäjäkokemus
Oli jälleen hyvin tunteitaherättävä kokemus, kun halusin ladata netistä Eläkeläiset – Ukki, mitä oli jenkka EP:n. Vaatimukseni oli mielestäni hyvin kohtuulliset, että voin kuunnella musiikkia tietokoneellani sekä kännykässäni.
Vaatimukseni olivat kuitenkin mahdottomat. Päädyin käyttämään Citymarketin musiikkikauppaa, koska afterdownin artikkelin perusteella sieltä saa ladattua biisejä windowsin DRM suojauksella jotka voin jo olemassaolevilla laitteilla ja ohjelmilla polttaa CD:lle tai siirtää kännykkään sekä havittelemani EP löytyi heidän palvelusta (monista palvelusta sitä ei löytynyt).
Musiikin siirtoprosessia valmistelevat tehtävät
- Rekisteröidyin musiikkikauppaan
- Testasin järjestelmän toimivuuden omalla koneellani
- Firefox ei kelvannut niin heti ensiksi piti vaihtaa selainta
- Jouduin asentamaan selaimeen DRM-suojausta käyttävän plugarin
- Omien natsisääntöjeni takia jouduin myös muuttamaan palomuuriasetuksia Mediaplayerin kohdalla
- Etsin kaupasta haluamani musiikin ja lisäsin ne ostoslistaan
- Kassalla pääsin käyttämään toista rakastamaani verkkopalvelua Sampon verkkopankkipalvelua (mutta siitä saan syyttää vain itseäni).
- Ja sitten vain lataamaan ja kuuntelemaan musiikkia…EI ihan
Musiikin siirtoprosessi kännykkääni
Siirsin wma-tiedostot HTC:n Windows Mobile 5.0 kännykkääni ja aloin soittamaan kappaletta. Aloin lataamaan DRM-käyttöoikeuksia verkosta, mutta vastaukseksi tuli DRM (Digital Rights Management) -virhe. Vastaus ei sisältänyt mitään kuvausta vaan ainoastaan edellämainitun tekstin.
plan B
- Latasin musiikin verkkokaupasta
- Poltin wma tiedostot cd:ksi
- Rippasin CD:n normaaleiksi MP3:siksi
- Siirsin mp3:set kännykkääni
Ja useamman tunnin operaation jälkeen pääsin kuuntelemaan musiikkiani kännykässäni.
Koko prosessi käyttäen torrenttiverkkoa
- Etsitään torrent palveluista levyn torrentti
- Asennetaan koneeseen torrent-ohjelma, jos sellaista ei vielä koneella ole.
- Ladataan musiikki jollain torrent-ohjelmalla käyttäen levyn torrenttia
- Siirretään mp3:set kännykkään
- Kuunnellaan musiikkia ongelmitta kaikilla mahdollisilla laitteilla.
Jos näistä kahdesta prosessista pitää valita oikea niin kyllä se laittaa miettimään mitä kaikkea olen valmis rehellisyyden nimissä tekemään.
P.s.
Amazonin musiikkikauppa ei käytä DRM-suojauksia

"kuumat kissat" Googlen kuvahakutulos (ei sopiva lapsille)
Tarkistin sivuston hakusana sijoittumistani Googlen omalla Webmaster tools -palvelulla. Olin hiukan ihmeissäni huomatessani, että blogini löytyy sijalta 9 haettaessa hakusanalla “kuumat kissat”.
Katso ruutukaappaus (muutama hakutulos poistettu välistä)
Siellä siis blogini linkki keimaili muiden playboy-linkkien välissä. Yllättäen minua myös kiinnosti mitä kuvahaku antaa hakusanalla “kuumat kissat. Hakutulos oli varsin mielenkiintoinen
Annetaan kuvan puhua puolestaan:
ruutukaappaus Googlen kuvahakutuloksesta “kuumat kissat”

Refactor Your Wetware
Kävin lauantaina noutamassa leffaliput hyvissä ajoin ja kun siinä jäi 1,5 h aikaa odotella elokuvaa niin ajattelin piipahtaa oluella siis parilla Guinnessillä. Olin varannut mukaani Andy Huntin kirjan Pragmatic Thinking & Learning, jottei aika tulisi pitkäksi eikä tosiaan tullut.
Lukemiseni alkoi rauhallisesti enemmänkin juodessa kuin lukiessa, mutta asiat kääntyivät pian päinvastoin. Tunnelma pubissa oli oikein miellyttävä ja aloin ns. ahmimaan Andyn ajatuksia. Pian kuitenkin huomasin että innostukseni johti siihen etten muistanut pureskella ajaksiani. Olin innostuksissani yrittänyt kiireellä päästä mahdollisimman nopeasti seuraavalle sivulle. Ajatukseni olivat myös lähteneet soveltamaan oppeja töissä sekä arkipäivässä. Jouduin jatkuvasti palaamaan kappaleita taaksepäin ja lukemaan ne uudestaan.
Viimein lukemiseni keskeytti puhelu, jolloin havahduin että elokuva alkaa 5 minuutin kuluttua ja vessaankin olisi vielä kerettävä.
Muistaakseni tämä oli ensimmäinen kerta kun ravintolassa jätin puolikkaan oluen juomatta.

Kuva viime kesäisestä matkastamme Skotlantiin (ei liity suoraan tapahtumaan)
P.S. Ei olutta ennen pitkää ja tylsää elokuvaa