Kokemukseni perusteella hyvä tiedonvälitys työyhteisössä on todella haastavaa. Eikä siihen ole olemassa mitään reseptiä miten se pitäisi tehdä, mutta yksi ainesosa yhtälössä on varmasti työyhteisössä vallitseva ilmapiiri.
Huonommissakin työyhteisöissä saatetaan tietoa välittää tehokkaasti, mutta tiedonjaolle suotuisassa ilmapiirissä välitetään arvokkaampaa tietoa. Suotuisalla ilmapiirillä tarkoitan tässä lähinnä yhteisöä, jossa virheistä ja munauksista voi avoimesti kertoa ja jopa kannustetaan siihen eikä virheitä käytetä aseena selkäänpuukottamiselle tai seläntakana nauramiselle. Arvokkaammaksi tälläisen avoimen yhteisön tiedon tekee sen monipuolisuus. Tieto ei koostu enää pelkästään “onnistumiskertomuksista” (esim hyväksi havaitut menetelmät) tai osaamisesta (esim. opettelin vkonloppuna koodaamaan V**-kieltä) vaan myös epäonnnistumisista sekä tietoa omista vajaavaisuuksistamme (esim, kun pyytäessämme apua kaverilta).
Virheet siis antavat meille hyvinkin arvokasta tietoa, mutta silti niitä usein pyritään kätkemään eikä niistä puhuta. Eräs yrittäjyyden opettajani sanoi aikoinaan about näin:
“Best way to learn how to do business is to learn how NOT to do business”
Oppimalla muiden virheistä, vältät ainakin yleisimmät sudenkuopat ja parannat mahdollisuuttasi tehdä oikeita ratkaisuja.
Jos virheistä ei puhuta on hyvinkin mahdollista, että kolleekasi tekee saman virheen tai on jo tehnyt sen. Kannattaa siis kysyä kolleekoiltasi neuvoja ennen kun alat opettelemaan uutta, käyttämään uutta teknologiaa tai ratkomaan ongelmia.
Kuinka sitten saada aikaan tälläinen työyhteisö? Se ei varmastikaan ole helppoa ja yksi mätä omena saattaa pilata koko sadon. Mutta se mitä jokainen meistä voi asian eteen tehdä, on olla esimerkillinen ja yrittää kerätä ympärille sellaisia ihmisiä joiden kanssa tiedonjako onnistuu.